Senaatintorin valaistusuudistus

Valo palvelee kokonaisuutta

Arkkitehtuuriseen valaistukseen erikoistunut suunnittelutoimisto VALOA Design loi Helsingin Senaatintorin alueelle vuonna 2015 uuden valaistussuunnitelman. Toimiston toimitusjohtaja Roope Siiroinen määritteli tavoitteet kokonaistunnelmasta käsin:

”Uuden valaistuksen tavoitteena oli nostaa monumentaalirakennukset arvokkaasti esiin ilman, että valo itsessään nousee omaan rooliin. Sen tuli ainoastaan korostaa hillitysti rakennusten muotoja ja luoda torista rakennuksineen seesteinen kokonaisuus.”

Valaistussuunnittelija johtaa projektia

Valaistussuunnittelijan näkökulmasta suurin haaste ei yllättäen ollutkaan itse valaistuksen suunnitteleminen. Siiroinen nostaa projektin haasteellisimmaksi vaiheeksi saada kaikki intressiryhmät ymmärtämään ja hyväksymään yhteiset tavoitteet. Senaatintorin tapauksessa mukana oli parisenkymmentä neuvottelukumppania, jotka tuli pitää koordinoituna ja mukana projektin etenemisessä.

”Suunnittelijan tulisi muistaa kaiken aikaa varsinkin projektin ne tahot, joiden ykköskiireisiin ei välttämättä kuulu valaistuksesta huolehtiminen.”

Perinteitä kumartamatta

Senaatintori on eittämättä yksi Suomen arvokkaimmista kaupunkitiloista. Sen ilme on merkittävä koko Suomen imagolle suosittuna turistikohteena.

Senaatintorin loivat 1800-luvun alkupuolella asemakaavoittaja Johan Albrecht Ehrenström ja arkkitehti Carl Ludvig Engel. Toria ympäröi kolmella sivulla suuret instituutiot: Helsingin yliopiston päärakennus, Helsingin tuomiokirkko ja Valtioneuvoston linna.

Torin rakennusten valmistumisen aikaan alue oli lähes valaisematon muutamien talojen seinustoilla olleita lyhtyjä lukuun ottamatta. Sähkövalon tultua myös torille tuli ensimmäiset valaisinpylväät. Valaisinpylväät, joita on aikojen kuluessa uusittu 20–30 vuoden välein, ovat aina olleet oman aikansa tuotteita. Toisin sanoen tälle torille ei ole olemassa mitään ominaista tapaa valaista, ja siksi myöskään uudet valaisinpylväät eivät seuraa mitään tiettyä perinnettä.

1980-luvun pylväät väistyvät

Toria reunustaneet, arkkitehti Antero Markelinin 1980-luvulla suunnittelemat pylväät olivat vanhentuneet sekä visuaalisesti että teknisesti. Markelinin suunnittelemien pylväiden tunnusomaisena piirteenä oli suuret kaarevat valaisinvarret, joiden päissä oli kupumaiset valaisimet. 14-metrisiä pylväitä on pidetty lähes alusta asti Senaatintorin mittakaavaan liian korkeina. Varsien kaarien oli määrä olla pienempiä, mutta valmistusajankohtana ei vielä ollut olemassa tekniikkaa, joka olisi tähän taipunut. Tarvittava tekniikka kehitettiin pylvästuotantoon vasta muutama vuosi pylväiden valmistuttua.

Senaatintorin vanhat kaarimalliset valaisimet. Kuva: Helena Roschier/Helsingin kaupunki

Paljon haasteellisia vaatimuksia uusille pylväille

Senaatintorin tapauksessa valaisinpylväillä on monta roolia. Samoilla pylväillä ratkaistaan raitiotien edellyttämien ajolankojen ripustus ja torin ympäristön valaistuksen lisäksi myös sitä ympäröivien rakennusten julkisivuvalaistus.

Pylväiden värähtelyille annetut hyvin tiukat toleranssit asettivat suuret vaatimukset pylvään tekniselle rakenteelle. Pienet toleranssit johtuvat siitä, että torikorttelin puoleisiin pylväisiin on asennettu projektorimalliset julkisivuvalaisimet. Rakennusten ikkunat on rajattu maskitekniikan avulla valaistuksesta pois, jotta sisätilojen häikäisy saadaan minimoitua. Pylväiden tulee pysyä todella hyvin paikoillaan, etteivät valaisimet heilu ja anna häikäisevää valoa taloihin sisälle.

Pylväiden tuli olla mahdollisimman hoikkia ja sopia visuaalisesti ympäristöönsä niin, ettei pylvään muoto vie liikaa huomiota.

Torilla järjestetään paljon erilaisia tapahtumia kuten konsertteja ja kirkollisia tilaisuuksia. Niitä varten osa pylväistä on välillä tarpeen poistaa. Pylväiden väliaikaisen poistamisen vaatimus aiheutti haasteita perustamistavalle ja rakenteille. Perinteinen kivistä ladottu ympärys ei tullut kysymykseen, joten tässä tapauksessa päädyttiin erikoisruuveilla kiinnitettäviin teräslaattoihin, jotka ympäröivät alaosan sylinteriä. Pinnaltaan kuluneet laatat voidaan aikanaan kääntää ympäri.

Pylväiden suunnitteluprosessi

Uudet valaisinpylväät on suunnitellut Futudesignin tiimi Iikka Airaksen johdolla. Tiimi lähti alusta alkaen rohkeasti haastamaan tehtävänantoa, jossa määriteltiin käytettävät valaisinmallit ja valaistuskorkeudet. Airas toteaa nyt jälkikäteen tyytyväisenä, että näin suunnitelmasta saatiin tasapainoisempi.

Pylväistä oli vaarana tulla liian massiiviset, koska ne toimivat yhteiskäyttöpylväinä ja sisältävät paljon tekniikkaa. Siksi suunnittelutiimi päätti luopua perinteisestä pyöreästä profiilista ja kehittää ristiprofiilin. Vaikka tavoitteena oli luoda eleettömät pylväät, jotka eivät ota liian suurta roolia ympäristössään, niiden muotokieleen satsattiin paljon. Iikka Airas kertaa suunnittelun lähtökohtia.

”Ristimuoto on luontevasti Senaatintoriin sidottu. Torissa näkyy vahva gridi, ja torin ja rakennusten vahva aksiaalisuus toistuu pylvään profiilissa. Tuomiokirkon tasaristipohjakaava toistuu näin myös pylväissä. Kun tehdään täysin kustomoitua kokonaisuutta, pienetkin eleet rakentavat paikkasidonnaisuutta.”

Valaisinvalmistajalta löytyi onneksi tehtävänannossa määritellylle valaisimelle rinnakkaismalli, joka sopi paremmin siron ristiprofiilin mittasuhteisiin. Lopputuloksena on eheä kokonaisuus, jossa pylvään profiili jatkaa sulavasti valaisimen muotokieltä ja peittää julkisivuvalaisimet ja projektorit torin suunnasta katsottaessa.

Projektin kestäessä led-tekniikka on kehittynyt suurin harppauksin. Niinpä projektorit ja led-valaisimet ovat vaihtuneet matkan varrella entistä sirompiin ja tehokkaampiin malleihin.

Kuva: havainnekuva torivalaistuksesta

Protomalleja ja koekappaleita

Tehomet on ollut Senaatintorin valaistusprosessissa mukana alusta alkaen konsultoimassa ja ratkomassa teknisiä pulmakohtia. Tehometin paneutuminen yksityiskohtien hiomiseen saa erityistä kiitosta Helsingin kaupungin edustajilta. Matkan varrella on kehitetty esimerkiksi pylväiden luukkujen säätömahdollisuuksia ja lukitusta juuri tähän tarkoitukseen parhaiten sopiviksi.

Pylvään haastavaan ristikkorakenteeseen haettiin yhdessä esteettisesti ja rakenteellisesti sopivaa ratkaisua. Tehomet on tehnyt matkan varrella useita variaatioita ja kokeiluja, ja lopullinen varmuus kokonaisuuden toimivuudesta saatiin todellista kokoa olevan protomallin avulla.

Protomallin lisäksi valaisinpylväitä ja valaistusta on testattu myös virtuaalisesti. Käytössä on ollut Senaatintorin tarkennettu 3D-malli sekä VR-malli, jolla on päästy havainnollistamaan pylväitä ympäristössään ikään kuin oltaisiin oikeasti paikan päällä.

Pylväiden muotoilija Iikka Airas kehuu Tehometin pitkän prosessin aikana osoittamaa kehityshalua ja sinnikkyyttä. Hitsisaumoja, maalipintaa, ristirakennetta ja lukuisia yksityiskohtia hiottiin yhdessä useiden koekappaleiden avulla.

Pylväisiin haettiin oikeaa värisävyä koemaalaamalla testikappaleita. Kokeilujen tuloksena löytyi oikea sävy ja kiiltoaste, joka sopii kaupungin käyttämään värikarttaan ja valittuihin valaisimiin. Pylväiden pinnanlaadulle asetettujen erittäin korkeiden vaatimusten vuoksi kuumasinkityksen ja sen aikaansaaman aaltoilevan pinnan korvaajaksi on kehitetty kestävä korroosionsuojausmenetelmä, joka takaa tuotteille halutun pinnan ja pitkän elinkaaren.

Pylväiden alaosan sylinterissä ei ole yhtään ylimääräistä tilaa, koska pylväisiin on upotettu tapahtumasähköpisteet, valaistuksen ohjauslaitteet ja tietoliikenteen tukiasemia. Uusien pylväiden johdotus voitiin onneksi tehdä Tehometin lämpimissä tiloissa Kangasniemellä ennen helmikuussa alkanutta asennusta.

Senaatintorin valaistus nousee uudelle tasolle

Uusien valaisinpylväiden muotoilu on linjakas ja mittasuhteiltaan viimeistelty. Erittäin järeistä pylväistä on ristirakenteen ja vertikaalilinjojen ansiosta saatu visuaalisesti kevyet. Vähäeleinen, tässä ajassa kiinni oleva muotokieli antaa pääroolin nimenomaan Senaatintorin juhlavalle arkkitehtoniselle kokonaisuudelle.

Engelin piirtämät rakennukset saavat vihdoin ansaitsemansa juhlavan valaistuksen. Valtioneuvoston ja yliopiston rakennusten valaisuun käytetään valonheitintekniikkaa niin, että se on aina ristiin suunnattu. Tällä pyritään korostamaan rakennusten pilastereiden ja pilareiden arkkitehtonista muotoa ja hierarkiaa. Torikorttelin selkeälinjaisempia rakennuksia valaistaan suoraan suunnatulla valolla.

Torille luodaan kaksi erilaista valotilaa; arki ja hiukan dramaattisempi juhla. Minkäänlaista wow-efektiä tai jouluvaloja ei ole luvassa.

Valaistussuunnittelua johtanut Roope Siiroinen pohtii tovin, kuinka kuvailisi uutta valaistusta. Hän toivoo, että ihmiset aistivat hienon pimeän ajan tunnelman ilman että edes heti ymmärtävät mikä sen saa aikaan.

Roope tiivistää ajatuksensa uudesta valaistuksesta lopulta niin, että Senaatintorille on luotu pidättyvää historiallisen aukion valoarkkitehtuuria.

Juttua varten on haastateltu seuraavia projektissa mukana olleita ammattilaisia.

Christian Hovilainen, rakennuttaja, Helsingin kaupunki
Ari Turunen, hankevastaava, Helsingin kaupunki
Olli Markkanen, yksikön päällikkö, kaupunkiympäristön toimiala, Helsingin kaupunki
Iikka Airas, teollinen muotoilija, osakas, Futudesign Oy
Roope Siiroinen, toimitusjohtaja, VALOA Design Oy
Tomi Pasanen, tuotantojohtaja, Tehomet Oy

Senaatintorin aukiota pääsee tutkimaan torin 3D-mallinnoksessa: http://presentation.fi/senaatintori