Puupylväiden raaka-aine

Tehomet käyttää puisissa valaisinpylväissään kotimaisesta PEFC-sertifioidusta männystä kontrolloiduissa teollisissa prosesseissa valmistettuja liimapuupalkkeja, joilla on erinomaiset lujuus- ja jäykkyysominaisuudet.

mäntymetsää PEFC-merkki

 

PEFC-sertifioitua raaka-ainetta suomalaisesta metsästä 

Pylväiden tuotannossa käytämme kotimaisesta PEFC-sertifioidusta männystä valmistettuja liimapalkkeja, jotka on muodostettu lujuuslajitelluista mäntylamelleista. Liimapalkit valmistetaan liimaamalla, pinoamalla ja puristamalla mäntypuulamellit kerroksittain yhteen.  

Käyttämämme liimapalkkien lamellit asetellaan siten, että sydänpuu on suurimmalta osin ulospäin palkin pinnassa. Tällainen rakenne minimoi tuotteen halkeilun ja elämisen kosteuden muutosten mukaan. 

Lue PEFC Suomen artikkeli ”Tehometin valopylväiden puumateriaalin alkuperä tunnetaan tarkasti.

 

Liimapuu – luja luonnonmateriaali 

Liimapuupalkki

Painoonsa suhteutettuna liimapuu on yksi lujimmista rakennusmateriaaleista. Liimapuu on luonnonmateriaali, joka on valmistettu kontrolloidussa ja sertifioidussa teollisessa prosessissa.  

Liimapuun valmistusprosessia valvotaan tuotannon sisäisessä laadunvalvonnassa standardin EN 14080 mukaisesti, jotta tuotteiden laatu täyttää asetetut vaatimukset.  

Tuotteiden lujuuden ja kestävyyden tarkastamiseksi koekappaleita testataan standardissa määritellyn satunnaisotannan mukaan ja liimapuun valmistus on valvontaelimen jatkuvassa seurannassa. Liimapuun keskeisimmät käyttöominaisuudet ovat hyvä lujuus, jäykkyys ja kestävyys.

Puupylväiden valmistuksessa käytämme lujuusluokkien GL28 ja GL30 liimapuuta. EN 1194 -sertifioitu laminoitu GL28h-puuaines on valmistettu samaan lujuusluokkaan kuuluvista puulamelleista. Merkinnän h-kirjain tarkoittaa homogeenistä. Materiaalin lujuus säilyy siis myös sorvauksen jälkeen.

Tumma sydänpuu kestää lahoa ja tuhohyönteisiä 

Männyllä sydänpuu eroaa vaaleasta pintapuusta selvästi tumman punaruskeana. Sydänpuussa solujen väliset huokoset ovat yleensä tukkeutuneet, joten sydänpuu läpäisee heikosti kaasuja ja nesteitä. Sydänpuun luontaiset laatuominaisuudet selittyvät valtaosin sen suurella uuteainepitoisuudella, joka lisää puun kestävyyttä lahoa ja tuhohyönteisiä vastaan.  

Vuosirenkaita

Neljäsosa männystä on lujaa kesäpuuta 

Männyn puuaineelle on ominaista myös vaalean kevätpuun ja tummemman kesäpuun muodostamat vuosirenkaat. Puuaineen vaaleampi kevätpuu on selvästi harvempaa kuin tummempi kesäpuu.  Männyllä kesäpuun osuus on keskimäärin 25 %. Suomalaisilla havupuilla on erinomainen vuosirengasväli, 1–1,5 mm. Tällöin kesäpuun suhteellinen osuus vuosilustosta on suurimmillaan ja lujuus parhaimmillaan. 

 

Lujuusominaisuudet 

Puun lujuusominaisuuksiin vaikuttaa merkittävästi syysuunta, eli missä suunnassa syitä vastaan kappaletta kuormitetaan. Puun syiden suuntainen vetolujuus on yleensä 10–20-kertainen verrattuna puun lujuuteen kohtisuoraan syitä vastaan. Vetolujuuteen vaikuttaa merkittävästi myös puun tiheys: männyn kevätpuun vetolujuus on vain 1/6 kesäpuuhun verrattuna. 

 

Liimasauma ei petä 

Liimapuun valmistuksessa käytetään vain liimoja, joilla on tutkitusti suuri lujuus ja kestävyys pitkäaikaiskuormituksessa. Vaatimukset liiman ominaisuuksille on esitetty standardissa EN 14080. Liimapuussa mahdollisesti esiintyvät kestävyysongelmat johtuvat lopulta puumateriaalista, ei liimasaumasta. Liimasauma ei ole se kohta, josta liimapuu ensimmäisenä pettää.

Standardimittoja pidempien pylväiden rakenteissa käytetään sormiliitoksia. Sormiliitokset ovat puisen valaisinpylvään kestävimpiä osia.

sormiliitos
Sormiliitos

Liimapuu vs. sahatavarakappale 

Liimapuun rakenne on keskimäärin sekä lujempaa että jäykempää kuin samankokoisessa sahatavarakappaleessa. Tämä johtuu nk. laminointivaikutuksesta: liimapuu rakentuu useasta sahatavaralamellista, joten on epätodennäköistä, että saman poikkileikkauksen jokaisessa lamellissa olisi samalla kohtaa yksittäisen lamellin heikoin poikkileikkaus.  

Jokaisen lamellin puuaines on lisäksi lujuuslajiteltu, mikä lisää lamellien homogeenisuutta. Tästä johtuen liimapuurakenteella on paremman keskimääräisen lujuuden lisäksi myös vähäisempi lujuusominaisuuksien vaihtelu kuin vastaavilla sahatavarasta valmistetuilla kappaleilla.  

Liimapalkkeja

Puussa on ympäristönsä verran kosteutta 

Liimapuun kosteuspitoisuus on tehtaallemme saapuessa n. 15 %. Kosteuspitoisuus alkaa muuttua siten, että se saavuttaa tasapainokosteuden ympäröivän ilman suhteellisen kosteuden kanssa seuraten sen vuotuista vaihtelua. Normaalisti puun kosteuspitoisuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan 4–5 %.  

 

Liimaus ”rauhoittaa” puutavaraa 

Liimapuu, aivan kuten muu puuaines, turpoaa kosteuspitoisuuden kasvaessa ja kutistuu kosteuspitoisuuden pudotessa. Liimaus kuitenkin vähentää liimapuun kosteuselämistä merkittävästi. Liimapuun taipumus vääntyillä ja käyristyä on vähäisempää verrattuna perussahatavaraan. Tämä johtuu lamellien kosteuspitoisuuden tasaisesta jakautumisesta sekä liimapuun lamellien oikeaoppisesta suuntauksesta.

 

Kiaro
Kiaro-puupylväs

 

Liimapuusta tehdään vakaita ja kieroutumattomia valaisinpylväitä, mutta jos niin tahdotaan, liimapalkkikin vääntyy käsissämme tyylikkäästi korkkiruuville. Tehometin Kiaro-puupylväs on tästä hyvä esimerkki. Tämä pylväs kääntää katseita!